Suomalainen Sanomalehtimiesliitto   The Finnish Association of Journalist

 
SSL
Esittely
Kokoukset ja johtokunta
Säännöt
Yhteystiedot
 
Jäsenyys
Jäsenkirjeet
Liity jäseneksi
Jäsenhakulomake
Muutoslomake
 
Toiminta
Suometar-päivä
Olli-palkinnot
Satavuotisjuhlat
Matkat
Mediapiiri
Tapahtumat arkisto
In memoriam
Kirjat
Uuden Suomettaren
Säätiö
Takaisin etusivulle
 
 

Presidentti pohdiskeli
Suomen tulevaisuuden näkymiä

Teksti: Marketta Mattila
Kuvat: Antero Aaltonen

Suomalainen Sanomalehtimiesliitto juhli 110 vuoden taivalta Helsingin Suomalaisella Klubilla 9. lokakuuta 2015. Juhlava illallinen sinivalkoisin kukin koristellussa salissa alkoi arvokkaasti, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui tilaisuuteen 174 juhlavieraan noustessa seisomaan.
110-vuotisjuhlan tunnelma oli arvokas, mutta lämminhenkinen.
Hämäläis-Osakunnan Laulajien kvartetin alkutervehdyksenä kuultiin Jean Sibeliuksen Sortunut ääni sekä Toivo Kuulan säveltämä L. Onervan runoon perustuva Keinutan kaikua.

Riitta Uosukainen on osallistunut useaan liittomme tapahtumaan ja oli itseoikeutettu kutsuvieras. Tässä hän saapuu puolisona Toivo Uosukaisen kanssa.

Sibelius-juhlavuosi 2015 siivitti myös Timo Mustakallio -laulukilpailun voittajan, Markus Suihkosen repertoaaria. 22-vuotias uljasääninen basso esitti Jacob Lidåkran säestämänä Sibeliuksen teokset Illalle, Våren flyktar sekä Ristilukki.
Jylhä Ristilukki kaikui loisteliaasti - Markus Suihkosen vahva tulkinta teki vaikutuksen myös Jean Sibeliuksen tyttärenpoikaan. Emerituspäätoimittaja Janne Virkkunen piti tilaisuudessa kutsuvieraan puheen.

Kutsuvieraiden joukkoon kuului myös Helsingin yliopiston emeritus-kansleri Ilkka Niiniluoto, Suometar-päivän panelisti 2015. Tässä hän keskustelee liiton sihteerin Jukka Reinikaisen kanssa.

Illan odotetuin hetki oli se, kun presidentti Sauli Niinistö astui liiton puheenjohtaja Jyrki Vesikansan tervehdyksen jälkeen puhujakorokkeelle.
Presidentti pohdiskeli Suomen henkistä tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Off the record ja vapaamuotoisesti puheensa pitänyt presidentti muistutti journalisteja hivenen sarkastisesti yleisestä kansallisesta heikkoudestamme - jokaiselta vastaantulevalta norsulta ei välttämättä kannata tiedustella mielipidettä Suomesta. Median yleistys siitä, mitä maailmalla kulloinkin puhutaan, on usein liioittelua.
Koska presidentin esiintyminen ei ollut luonteeltaan julkinen; Suomalainen Sanomalehtimiesliitto säilyttää puheen tallenteena. Presidentin näkemykset kiinnostanevat niin myöhempien vuosien jäseniä kuin tulevaisuuden historioitsijoitakin.
Suomalaisen klubin neljän ruokalajin illallisena nautittiin graavia siikaa, paahdettua karitsaa, juustoa ja hilloketta sekä uunijäätelöä. Menu sai kiitosta myös pääpöydässä valtioneuvos Riitta Uosukaisen vieressä istuneelta Johannes Koromalta, jolla on gastronomista perspektiiviä sekä Helsingin Suomalaisen Klubin kunniajäsenenä että kulinaristina.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti liiton juhlaa pitämällä juhlapuheen.

Hyväntuulinen presidentti Sauli Niinistö viihtyi juhlaillallisilla loppuun saakka, vaikka jo tulevan viikon haasteena oli vaativa valtiovierailu Turkkiin. 
Politiikan ja talouden teemojen rinnalla presidentin pöytäseurueessa syntyi innoittunutta keskustelua kotimaisista uutuuskirjoista, maailman metropolien erilaisista rullaluistelupinnoitteista ja luonnonkukista. Presidentti kertoi luonnonkukkaharrastuksensa jatkuvan entistä vaativampana, sillä uusiksi bongauskohteiksi ovat tulleet varsin vähän toisistaan eroavat heinäkasvit. 
Iltaan rentoa tunnelmaa luonut juontaja Maarit Huovinen yllätti presidentin omalla poikkeuksellisella lahjalla, varapuheella hätätilaa varten. Kysymyksessä oli presidentti Urho Kekkosen vuonna 1979 kirjoittama autenttinen puhe Suomessa vierailleelle varapresidentti Walter Mondalelle.  Englanninkielisen tekstin yläpuolelle presidentti oli kirjoittanut avuksi lausuntaohjeita vaikeisiin kohtiin: the good political ralations - we öppriisieit it.

Puheenjohtaja Jyrki Vesikansa ja varapuheenjohtaja Marketta Mattila ottivat vieraat vastaan. Oikealla juhlan juontanut, johtokunnan jäsen Maarit Huovinen.

Juhlailta päättyi yhteislauluun Olet maamme armahin. Sitä ennen nähtiin Jyrki Vesikansan liiton 100-vuotisjuhliin käsikirjoittama, mutta edelleen dramaattinen uutislähetys vuoden 1905 poliittisesta skuupeista uutisankkuri Keijo Leppäsen tyyliin.


Puheenjohtaja Jyrki Vesikansan tervehdyspuhe

Kunnioitettu Tasavallan Presidentti
Rakastettava Valtioneuvos
Arvoisa Akateemikko ja Kansleri
Hyvät kutsuvieraat
Erinomaiset liittomme jäsenet seuralaisineen

 

Tervetuloa Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton 110-vuotisjuhlaan tällä klubilla, joka nimeään myöten liittyy yhteiseen fennomaaniseen perinteeseemme. Erityisen otettuja olemme tietenkin siitä,  että Te, arvoisa Tasavallan Presidentti, olette mukanamme ja esitätte näkemyksiänne -- sopimuksen mukaan kolmannella kotimaisella ilmaisten "off the record", joten sanomanne lainaamisesta on sovittava erikseen kanssanne.

Liittomme on vanhin edelleen toimiva journalistiyhdistys Suomessa. Ennen dramaattista suurlakon vuotta 1905 oli tosin ollut silloisin termein sanomalehtimiesten yhteistyötä -- eihän varsinaisia aikakauslehtien toimittajia tai naisjournalisteja ollut riittävästi pientäkään kerhoa varten. Vielä helmikuun manifestin 1899 jälkeen journalistien yhteisvaltuuskunta järjesti näyttävän mielenilmaisun eli Lehdistön päivän, jonka kuvaelman musiikki tilattiin kolmekymppiseltä Jean Sibeliukselta. Musiikin osista tunnetuin on Finlandia, jonka vaskitoitotukset eivät tosin kuvanneet idän uhkaa, vaan höyryveturin käyttöön ottamista. Valtuuskunnan puheenjohtaja oli Eero Erkko ja sihteeri liittomme ensimmäinen puheenjohtaja J.V. Messman eli Miesmaa.

Ensimmäisen sortokauden aikana puoluekiistat kiristyivät kuitenkin niin, että journalistien yhteistyö loppui ja kullekin pääsuuntaukselle syntyi vuosina 1905-07 oma toimittajayhdistyksensä. Sittemmin sellainen perustettiin myös Maalaisliitolle ja äärivasemmistolle. Meidän suomettarelaisten liitto syntyi ensimmäisenä jo lokakuun alussa 1905. Muista nykyään aatteellisiksi kutsutuista journalistiyhdistyksistä se on aina poikennut siinä, ettemme ole koskaan olleet minkään puolueorganisaation kiinteä osa. Kaikki muutkin ovat tosin vähitellen höllentäneet puoluesiteensä -- tai puolue on kuollut niiden alta. Toki Suomalainen Puoluekin lopetettiin jo joulukuussa 1918, jolloin koko porvarillinen lehti- ja toimittajakenttä myllerrettiin.

Kun nykyään kaikki henkilöidään, voimme tarkastella liittomme perustajia ensimmäisen kunniajäsenemme Anton Almbergin eli Antti Jalavan kautta. Ehkä hänessä on yhteisiä piirteitä nykyiseen journalistikuntaan. Jalava katselee meitä leppeästi tuolla oven suussa muotokuvassaan vierellään vanhasuomalaisten patriarkka G.Z. Yrjö-Koskinen. Almberg oli Uuden Suomettaren ensimmäinen päätoimittaja, mutta hän
luovutti tehtävän nopeasti Viktor Löfgrenille eli Lounasmaalle. Hän taas oli äitinsä puolelta Ehrnrootheja -- ja siten sen verran varakas, että oli lehtiyhtiön suurin osakas ja niin toimitusjohtaja eli kirjapainon johtaja kuin päätoimittaja. Erkoista ja Ketosista Springeriin ja Murdochiin menestys mediassa näyttää aina liittyneen vallan keskittymiseen.

Ehkä Almberg jätti päätoimittajuuden siksikin, että väitteen mukaan pomoksi nimittäminen on vienyt terän monelta hyvältä journalistilta. (Tämä ei tietenkään koske lainkaan tässä salissa olevia lukuisia päätoimittajia.) Almberg kirjoitti sen sijaan vuosikymmeniä Uuden Suomettaren Matin viikkokolumneja, jotka vaikuttivat paljon enemmän kuin raskaat, usein verkkaisesti ilmestyneetkin pääkirjoitukset.

Ehkä Almberg ei jaksanut syventyä mihinkään ihan perusteellisesti -- ehkä hän oli siinäkin tyypillinen journalisti. Sen sijaan hän oli hyvin monipuolinen. Jokseenkin yhtä aikaa hän oli, paitsi ahkera kirjoittaja ennen kirjoituskoneita, valtioneuvoston kirjapainon eli Editan edeltäjän johtaja, yliopistossa unkarin kielen lehtori, valtiopäivillä talonpoikaissäädyn tulkki ja pappissäädyn sihteeri. Hän oli toimelias myös -- nykyisin käsittein  -- kansalaisyhteiskunnassa muun muassa Suomalaisen eli Kansallisteatterin johtokunnassa. Uuden Suomettaren johtoporras kokoontuikin usein Arkadia-teatterissa.

Jalavan muotokuva on täällä siksi, että hän oli Helsingin Suomalaisen Klubin keskeisin perustaja ja sen puheenjohtaja 14 vuotta. Sosiaalisuus oli hänelle kaikkiaan tärkeää. Viime kevään veneretkellämme jaoin kuvan, jossa Uuden Suomettaren toimituksen joukko on lähtenyt heinäkuussa 1892 Korkeasaareen juhlimaan 500. Matin pakinaa -- varmaan niiden kirjoittajan aloitteesta. Erinomaisen kuvan otti ilmeisesti yhä ajankohtainen ulkomaanosaston päällikkö I.K. Inha.

Professori Jalo Kaliman mukaan  Almbergilta "puuttui kokonaan monelle vannoutuneelle taistelijalle ominainen jurous, hän oli päinvastoin välitön, hilpeä, ihanteellisuutta sykkivä luonne, jonka hehku syttyi muihin - - ". Ehkä hän oli siis synnynnäinen journalisti. Vanhasuomalaisuudestaan huolimatta hän oli moderni. Hänen puolisonsa Alma -- ja aiempi oppilaansa tyttökoulusta -- oli aikansa johtavia feministejä, joka on saanut miehensä rinnalla oman elämäkerran Kansallisbiografiaan. Heidän tyttärensä Ilona oli tunnettu tekstiilitaiteilija sekä muun muassa Ella Murrik- nimisen virolaisen stipendiaatin ystävätär ja suojelija ennen kuin venäläinen, tulisieluinen vallankumouksellinen Anatoli sai tämän muuttumaan vasemmistolaiseksi Hella Wuolijoeksi.
Tässä tullaan siis liittomme perustamisvaiheeseen. Sitä kuvataan illan lopulla videolla Vuoden 1905 uutiset.

Hyvät kuulijat

Toimeliaan alkukauden jälkeen liitollamme on ollut vaihtelevia vaiheita. Alan keskinäiset ristiriidat laantuivat 1910-luvulla niin, että voitiin perustaa yhteinen järjestö, nykyinen Suomen Journalistiliitto. Pienen toimittajien ammattikunnan voimat sitoutuivat vuosikymmeniksi sen kehittämiseen ja liittommekin eli säästöliekillä. Viime vuosikymmeninä ammattikunta on kuitenkin kasvanut moninkertaiseksi ja etujärjestötarpeet eriytyneet -- konsulttikieltä käyttäen -- muista yhteisöllisistä funktioista niin, että liittomme ja monet muutkin journalistiyhdistykset on koettu tarpeellisiksi. Sitä todistaa myös innokas ilmoittautuminen tähän juhlaan.
Olkaa tervetulleita - tehdään yhdessä tilaisuudesta Antti Jalavan leppoisassa hengessä innostava, mieleen jäävä juhla.

 

 

   
www.sanomalehtimiesliitto.fi      Lähetä sähköposti osoitteella: sihteeri(at)sanomalehtimiesliitto.fi     Korvaa sähköpostiosoitteissa (at) kirjaimet @-merkillä
  2008 © SSL