Suomalainen Sanomalehtimiesliitto   The Finnish Association of Journalist

 
SSL
Esittely
Kokoukset ja johtokunta
Säännöt
Yhteystiedot
 
Jäsenyys
Jäsenkirjeet
Liity jäseneksi
Jäsenhakulomake
Muutoslomake
 
Toiminta
Suometar-päivä
Olli-palkinnot
Satavuotisjuhlat
Matkat
Mediapiiri
Tapahtumat arkisto
In memoriam
Kirjat
Uuden Suomettaren
Säätiö
Takaisin etusivulle
 
 

 

Matkamuistoja Kroatiasta - Kroatia, Zagreb ke 29.8. – la 1.9.2018


Jyrki Vesikansa: Kroatian historiapolitiikka

 Lähteenä puolivirallinen Zagreb-teos.

Suomen ja Kroatian vaiheissa on paljon yhteistä, jopa symmetristä.

1. Tavoitteena on Suur-Kroatia, johon kuuluu tietenkin Dalmatia (liitettiin 1919), mutta myös pääosa Bosniaa. (Vrt. Suur-Suomi.)

2. Kroatialla on valtiollinen jatkuvuus 800-luvulta alkaen (pois lukien Jugoslavian aika 1918-92). Unkarin kanssa oli 1200-luvun alusta alkaen personaaliunioni. (Vrt. Suomen perustuslaillisen äärisiiven näkemys, että Porvoossa 1809 Suomen säädyt sopivat personaaliunionin Venäjän keisari-suuriruhtinaan kanssa.)

3. Unkarin Kroatia-politiikka oli imperialismia. Kroatia tukikin 1848 Habsburgeja eikä Lajos Kossuthia.

4. Itävallan suunnalta uhkana oli sentralismi, jota edustivat jo Maria Teresia ja Josef II. Keskitys toteutettiin kansannousujen kukistamisen jälkeen 1849, mutta purettiin kaksoismonarkian synnyttyä 1867. Muun muassa Frans Ferdinandin tavoite kolmoismonarkiasta (slaavivaltio kolmantena osana) ei kuitenkaan toteutunut.

5. Suur-Serbian nationalismi puristi Kroatiaa Jugoslavian aikana. 1940-luvun Kroatiaan suhtaudutaan sen sijaan myönteisesti. Kroatian omat serbit ovat alun perin turkkilaisia paenneita ortodokseja – eivät siis aitoja serbejä.  

6. Venetsian herruus Dalmatiassa keskiajalta 1800-luvun alkuun jätti ikäviä muistoja.

7. Uskonnolliset ja kielelliset kiistat (myös mm. ortografiasta) ovat keskeinen osa Kroatian historiaa ja nykypäivää.



12 KUVAA MATKALTA à la Pentti Yli-Karjanmaa ja Maarit Tyrkkö

 


1.  Kroatian matkalle 39 henkilön ryhmämme lähti Finnairin siivin. Matkanjohtajana toimi jäsenemme, Balkanin asiantuntija Yrjö Lautela. Lensimme Sloveniaan, Ljubljanaan ja jatkoimme sieltä välittömästi Kroatian puolelle, Zagrebiin. 

2. Yrjö kertoi bussimatkoilla alueen historiasta ja johdatti meidät uuden tiedon pariin. Puheenjohtaja peesasi ja jakoi matkalaisille puheenvuoroja. Tietoa tuli runsaasti.


3. Zagrebin torilla sijaitsi kaupungin pienoismalli, johon tutustuvat vasemmalta: Anneli Valjakka, Jukka Knuuti, Esa Urhonen, Jukka Reinikainen, Sakari Virtanen, Pirjo Nuotio, Marketta Mattila, Kirsti Kurkela, Liisa Knuuti ja Leena Löyttyniemi.


4. Illalliselle saimme vieraaksemme Virpi Turusen Suomen suurlähetystöstä, ja ojensimme hänelle SSL:n mitalin. Kuvassa vieraamme kanssa Maarit Tyrkkö ja Jukka Reinikainen.

 


5. Jasenovacin leirin museo ja tarina avasivat historiaa. Opas kertoi kauhusta ja kuolemasta.


6. Järjestimme keskustelutilaisuuden hotelli Astoriassa kolmen paikallisen toimittajan kanssa. Kuvassa vasemmalta Vesna Fabris, Sanja Mikleusevic, Yrjö Lautela ja Ivana Dragicevic. Kirsti Sintonen kertoo tapaamisesta omassa raportissaan.


7. Mirogoin hautausmalla johti paikallinen oppaamme Ivana ryhmäämme. Yrjö Lautela oli laatinut luettelon 15 kiinnostavasta haudasta (Ljudevit Gaj – Slobodan Praljak) ja yhdeksästä monumentista. Näimme niistä muutamia.


8. Päivällä vierailimme GONG -nimisessä kansalaisjärjestössä. Heitä kollegamme pitivät ”demokratian ainoana toivona”. Vasemmalta: Drazen, Monika, Jelena, Slaven ja Petar.


9.  Läksiäisillalliselle Lautela kutsui kaksi kollegaansa, jotka kertoivat työstään ja elämästään. Kuvassa oikealta Branka Sesto, Jyrki Vesikansa ja entinen Kroatian television toimittaja Tena Perisin, joka nykyään kouluttaa journalismia yliopistossa ja toimi Lautelan tulkkina sodan aikana.

 


10. Viimeisenä matkapäivänä mietittiin kaupunkikävelyä: sataa – ei sada. Päätettiin uhmata kohtaloa ja niin tuli rankkasade, joka kasteli meistä jokaisen.


11. Jaakko ja Kirsti Leppänen olivat varustautuneet sateen varalle, mutta mikään ei auttanut.


12. Suomea puhunut opas, Linda Söderholm, hallitsi tilanteen ja liitto tarjosi lämmikkeen. Terveydeksi!


 


Kirsti Sintonen: Ohut demokratia ja arat naapurisuhteet

Elokuun viimeisenä päivänä laitoin Facebookiin kolme kuvaa: Jasenovacin keskitysleirin vaikuttavan, lootuksen kukkaa muistuttavan monumentin sekä kaksi otosta Mirogoin hautausmaalta, joka väitetään yhdeksi Euroopan kauneimmista. Tekstiksi naputtelin: ”Eilen Jasenovacin keskitysleiri, tänään Mirogoin kaunis hautausmaa. Kroatia näyttää massaturismin kansoittaman rannikkokaistaleen toiset kasvot. Todella mielenkiintoiset keskustelut paikallisten toimittajien kanssa auttavat ymmärtämään maata, jolla vielä pitkä matka aitoon demokratiaan”.

Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton reissuilla ajankohtaiset keskustelut paikallisten toimittajien kanssa ovat mielenkiintoisinta antia – yhdessä sen huiman historiatietämyksen kanssa, josta saa nauttia bussimatkojen ratoksi. Ne ovat se lisäarvo, mitä ei saa pakettimatkoilla. Näin nytkin.

Tällä matkalla paikallista mediaa edustaviksi keskustelukumppaneiksi oli valikoitunut hyvin sanavalmis, asiantunteva ja ponteva kaksikko: tv-kanava N1/CNN:n toimittaja Ivana Dragicevic ja Kroatian television toimittaja Sanja Mikleusevic. Heidän lisäkseen mukana oli Vesna Fabris, joka oli aiemmin ollut lehtitoimittaja, mutta on nyt töissä aluehallinnossa. Vesna Fabris oli työskennellyt myös Kroatian lähetystössä Helsingissä. Kaikki kolme naista tunsivat hämmästyttävän hyvin Suomen asiat.

Keskusteluissa kävi vahvasti ilmi se, että Kroatian yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut huolestuttavaan suuntaan tämän vuosikymmenen aikana. Hallituksen äärinationalistiset äänenpainot alkavat muistuttaa Unkarin Orbania. Korruptio näkyy hallinnon ja talouden joka tasolla. Median toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet ja sananvapaus on rajallista.

- Tein 2000-luvun alussa jutun Zagrebissa murhatun serbimiehen ja hänen perheensä traagisesta kohtalosta. Enää sellaista ohjelmaa ei voisi tehdä tai sitä ei ainakaan näytettäisi, kertoi Sanja Mikleusevic. Hän on työskennellyt Yleisradiota vastaavalla tv-kanavalla.

Serbiväestön osuus on Kroatiassa koko ajan huvennut. Hotellin ravintolassa käydyssä paneelikeskustelussa huomasi, että Ivana Dragicevis ei selvästi pitänyt koko nationalismikäsitteestä eikä Kroatian ja Serbian välisiä suhteita koskevista kysymyksistä. Hänen perheessään on serbitaustaisia. Myöhemmin illallispöydässä Ivana kertoi muun muassa siitä, miten hän on saanut konkreettisesti kokea toimittajan sananvapauden uhkaavan huonontumisen. Kroatian presidentti oli tänä vuonna tv-haastattelussa viitannut häneen nimeltä ja käyttänyt termiä ”maanpetturi”. On synkkää ajatella, millaiselta tällainen kielenkäyttö tuntuu maassa, jossa radikaaliryhmät voivat ottaa presidentin sanoista ”vaarin”.

Kaikki kolme keskustelukumppania ottivat esiin kiihtyvän aivovuodon (Brain Drain). Yliopistoista valmistuneet nuoret lähtevät etsimään muualta valoisampaa tulevaisuutta sekä parempia tienistejä 800 euron keskipalkan (netto) sijaan. Työvoimapula vaivaa jo monilla aloilla.

Vesla Fabriksen poika on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Svenska handelshögskolanista ja asuu nyt vaimoineen Espoossa. Vesla epäilee, etteivät he ole muuttamassa Kroatiaan. Hän käy Suomessa pari kertaa vuodessa pojan perhettä tapaamassa.

Mutta yhdellä saralla Kroatialla pyyhkii oikein hyvin – urheilussa. Jalkapallon MM-kisojen finalisti, kärkisijoja monissa muissakin palloilulajeissa, useita yleisurheilu- ja alppihiihtohuippuja. Mistä moinen menestys? Vesla Fabris arveli, että nuoret näkevät urheilun keinona sosiaaliseen ja taloudelliseen nousuun.

- Myös sisu näkyy monien urheilijoimme otteissa, hän arveli ja kertoi lukeneensa lukuisia analyysejä maan urheilumenestyksestä. Yksiselitteisiä vastauksia niistä ei löydy.

Ystävät vähissä

Kroatian yhteiskunnallisesta ja ulkopoliittisesta tilanteesta kuultiin myös matkan viimeisen illallisen yhteydessä. Mukana oli Tena Perisin, joka opettaa journalismia Zagrebin yliopistossa, mutta työskenteli aiemmin Kroatian television toimittajana ja toimi Jugoslavian sodan aikana Yrjö Lautelan tulkkina.  

- Journalismia opiskelemaan löytyy yhä mukavan paljon halukkaita ja hyviä opiskelijoita, mutta monet pätevimmistä suuntaavat valmistumisen jälkeen ulkomaille töihin, mm. Saksaan, Espanjaan, Hollantiin, Irlantiin. Monet valmistuneista haluavat työskennellä ja tehdä uraa videotuotantojen parissa, ei siis niinkään journalismin, kertoi Tena Perisin.

Toisena vieraana oli toimittaja Branka Sesto. Hänkin oli tehnyt töitä televisiotoimittajana, mutta irtisanottiin vuonna 1991, koska oli serbi. Sittemmin hän on tehnyt YK-hommia, mutta on jo eläkkeellä. Branka Sestolta kysyttiin muun muassa Kroatian ystävämaista. Kovin paljoa niitä ei ilmeisesti löydy – oikeastaan ainoana hän mainitsi Ukrainan, jossa oli juuri hiljattain vieraillut.

- Kansallistunne on Ukrainassa samalla tavoin sisäänpäin kääntynyttä kuin Kroatiassa. Se ei siis ole sellaista valloittamaan pyrkivän imperialistista kuten Venäjän tai Serbian nationalismi, Sesto kuvasi. 


 




 

 




www.sanomalehtimiesliitto.fi      Lähetä sähköposti osoitteella: sihteeri(at)sanomalehtimiesliitto.fi     Korvaa sähköpostiosoitteissa (at) kirjaimet @-merkillä
  2008 © SSL