Suomalainen Sanomalehtimiesliitto   The Finnish Association of Journalist

 
SSL
Esittely
Kokoukset ja johtokunta
Säännöt
Yhteystiedot
 
Jäsenyys
Jäsenkirjeet
Liity jäseneksi
Jäsenhakulomake
Muutoslomake
 
Toiminta
Suometar-päivä
Olli-palkinnot
Satavuotisjuhlat
Matkat
Mediapiiri
Tapahtumat arkisto
In memoriam
Kirjat
Uuden Suomettaren
Säätiö
Takaisin etusivulle
 
 

Valokuvaaja Seppo Saves kuollut

Suomen johtaviin lehtikuvaajiin kuulunut Seppo Saves kuoli 28.9.2013 Helsingin Terhokodissa 73-vuotispäivänsä edellä jonkin aikaa sairastettuaan. Hän syntyi 30.9.1940 samassa kaupungissa.
Saves asui nuoruudessaan Kumpulassa, jonne oli olympiakisoihin 1952 valmistunut maauimala. Se veti nuoria puoleensa ja Saves menestyi Työväen Uimareissa muun muassa ikätoverinsa Pertti Salolaisen kanssa. Saves kiinnitettiin myös uimaopettajaksi Kone Oy:n lasten leireille, jolloin tapasimme ensi kerran.

Saves oli ostanut itäsaksalaisen Exacta-kameran ja yhdessä paneuduimme muun muassa valotusajan ja himmentimen aukon yhtälöön. Pian Saves otti hienoja lapsikuvia, mutta vaihtoi sitten kameran pieneen moottoriveneeseen. Hän piti kauppaa huonona, mutta alku niin tulevaan ammattiin kuin harrastukseen oli saatu.
Saves jätti oppikoulun kesken aloittaen 1957 harjoittelijana Lehtikuvassa. Jo 1958 hän siirtyi Uuteen Suomeen, jonka kuvatoimintoja modernisoitiin. Saves liittyi lehtikuvauksen uudistajiin ja kävi jo 1958 Saksassa Leica-kurssiin. Uudistajat irtaantuivat usein hieman lavastetusta kuvaustyylistä. Tässä auttoi siirtyminen pienkameroihin ja filmien nopeutuminen. Näin voitiin toteuttaa realistista kuvajournalismia -- mieluiten luonnonvalossa. Ulkomaisia esikuvia tietenkin seurattiin.

Varusmiehenä Saves kuvasi komean sarjan, josta koottiin teos Kameratulta 1961. Se tarjosi realistisen lähikuvan sotaväen elämästä. Pääesikunnan upseerikokelaana hän otti myös tiedotuskuvia, joita käytettiin paljon. Minäkin johdan niissä kesävänrikkinä vartioparaatia halki Helsingin. Kuvateoksia syntyi myöhemmin monia viime vuosiin saakka, samoin näyttelyitä.
Siirryttyään 1961 nousuvaihetta eläneeseen Apuun Saves osallistui kolmen kuukauden huimaan retkeen Uudelle Guinealle prof. Erik Allardtin ja reportteri Heikki Brotheruksen kanssa. Tuloksena oli laaja kuvasarja paikallisen väestön elämästä.

Pistäydyttyään Suomen Kuvalehdessä Saves vaikutti modernin kuvajournalismin johtavalla suomalaisareenalla Viikkosanomissa 1963-67. Alan kukoistus innosti Saveksen kokoamaan keskeisten kollegojensa kanssa Finnseven-yhteisön, joka toimi 1970-luvun alkuun saakka. 1970-luvun alkupuolen Saves toimi free-kuvaajana tehden monia kuvateoksia.

Uuteen Suomeen Saves palasi 1976 lehden uudistuksen yhteydessä johtaen kuvatoimintoja lehden kuolemaan 1991 saakka. Vuosina 1982-87 hän toimi tosin -- ensimmäisenä lehtikuvaajana -- taiteilijaprofessorin määräaikaisessa virassa järjestäen runsaasti alan koulutusta.

Toimituksessa ja julkisuudessakin Saves puolusti voimakkaasti lehtikuvaa. Aiemmin toimitussihteerit olivat käsitelleet - usein saksilla ja liimalla - kuvia hyvinkin mielivaltaisesti ja kuvaajat kokeneet olleensa paljossa toimittajien autonkuljettajia.
Saves muutti tilanteen. Hänen kanssa saattoi kuitenkin aina neuvotella eikä vanhojen kaverusten kesken syntynyt koskaan riitaa.

Oma kuvaustyö oli Savekselle toki aina yksikkönsä johtamista tärkeämpää. Merkittäviä olivat muun muassa 1980-luvun lopun reportaasimatkat vapautuvaan Viroon Seppo Kuusiston kanssa.
Uuden Suomen kaaduttua Saves palasi free-kuvaajaksi. Keskeinen Saveksen areena oli kauan Nykypäivä. Iltalehteen teimme yhdessä isot haastattelut muun muassa Paavo Honkajuuresta ja Klaus Wariksesta; taisivat olla parhaat valokuvat merkkimiehistä. Saveksella on myös loistavia Kekkos-kuvia - sekä erinomainen otos nuoresta Tarja Halosesta 1974.

Oman kuvaustyön rinnalla Saves oli avainhenkilö alansa ja ammattikuntansa yhteisöissä. Hän oli muun muassa kahdesti Lehtikuvaajien puheenjohtaja sekä Fotofinlandia-palkinnon isä. Ensimmäisessä jakotilaisuudessa 1988 pääministeri Harri Holkeri luki sanasta sanaan Saveksen kirjoittaman puheen. Hän laati itse lukuisten teostensa tekstit ja kirjoitti runsaasti alastaan.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla Saves muutti uuden puolisonsa luo Ulvilaan vaikuttaen seudun kulttuurielämässä. Loppuun saakka hän tapasi journalistikollegojaan muun muassa Suomalaisen Sanomalehtiliiton (SSL) piirissä.

Tunnustuksena elämäntyöstään Saves sai 2005 Patricia Seppälän säätiön ensimmäisen kuvajournalismipalkinnon. Hän otti myös Vuoden lehtikuvan 1981 ja on saanut muun muassa valokuvataiteen valtionpalkinnon, SSL:n Olli-palkinnon sekä Suomen Leijonan
1. luokan ritarimerkin. Hänellä on kaksi lasta.


Jyrki Vesikansa

Kirjoittaja on lehdistöneuvos sekä Seppo Saveksen ystävä ja työtoveri 1950-luvulta alkaen.

Ps. Sepon kuvia SSL:n matkoilta Puolaan, Sloveniaan ja Istanbuliin on tälläkin sivustolla.



 

 

www.sanomalehtimiesliitto.fi      Lähetä sähköposti osoitteella: sihteeri(at)sanomalehtimiesliitto.fi     Korvaa sähköpostiosoitteissa (at) kirjaimet @-merkillä
  2008 © SSL